Vuonna 1972 Outi Nyytäjä tuotti ja ideoi radioon juhannusohjelman, jonka hän rakensi tangon varaan. Nyytäjä rekrytoi höyryradion iltalauteille melkoisen joukkion: Eino Grön ja Kalle Holmberg (laulu), Jussi Kylätasku (runot), Esa Helasvuo (sävellykset). Jussi Kylätasku loihti suurenmoisia tarinoita veren, viinan ja kyyneleiden sekä rakkauden, pettymyksen ja kuoleman värisyttävistä ”tositarinoista”.
Tuotantoaikataulu oli säälimättömän lyhyt monen laulun toteuttamiseen, mutta kenties juuri sen vuoksi tulkinnoista tuli dokumentaarisen koskettavia. Yleisradio toteutti kyseisen ohjelman niin sanottuna käyttönauhana, joka meni ensiesityksen jälkeen roskakoppaan. Laulut teksteineen jäivät kuitenkin talteen sävellyskansiooni kovin sekavina, käsin pikakirjoitettuina nuotteina.
Viimeinen tango Kirkkoharjulla oli Kylätaskun nimisovellutus suomalaiseen maisemaan Bertoluccin kulttielokuvasta: Viimeinen tango Pariisissa. Jussi Kylätaskun heläyttämässä nerokkaassa kertosäkeessä lauletaan: ”Älä kysy: miksi, miksi meidät luotiin ihmisiksi tähän maailmaan, jota järjen kanssa hallitaan?” Kohdassa ”järjen kanssa hallitaan” koko esittäjistö asensi free-vaihteen päälle. Yhden tahdin ajaksi syntyi harha, että koko esityksen hermojännitys laukesi mielenvikaisuuden asteelle.
Pancho Pääkkönen:
Työskentelin kapellimestari-muusikkona Lappeenrannan Kaupunginteatterissa vuosina 1974-85. Teatterinjohtajana toimi vuodesta 1981 lähtien Kari Paukkunen, joka oli ollut sitä ennen opettajana Teatterikorkeakoulussa. Sieltä hän toi mukanaan joukon nuoria näyttelijöitä, joiden musiikinopettajana oli ollut Esa Helasvuo. Muistaakseni v. 1983 teatterin näyttelijäyhdistys järjesti teatterin suurella näyttämöllä iltamatyyppisen varainkeruutapahtuman, jossa esitettiin myös Viimeinen tango Kirkkoharjulla -kappaletta. Kappale oli jonkun näyttelijän ”tuomisia” opiskeluajoilta.
Käytin tätä tangoa myös muutaman kerran opetusmateriaalina mm. TNL:n kesäkursseilla, jossa toimin opettajana vuosina 1976-1988. Kappale on mitä mainioin myös opetuskäyttöön hieman absurdin tekstinsä ja hienosti tyylittelevän sävellyksensä ansiosta.
Timo Luukkanen:
Sain laulun pianonuotin ja tekstin Pancholta TNL:n kesäkurssilla vuonna 1988. Siitä lähtien biisi on soinnut mielessäni, ja pitkäaikainen haave biisin tuottamisesta toteutui kesällä 2010.
Vaikka nuotissa ei ollut tekijätietoja, ne saatiin selville pienen haeskelun jälkeen. Nuotti kaivettiin esiin vintiltä kuudennessa muovikassissa olevasta kansiosta, ja työ pääsi alkuun. Musiikillisen kulttuuriteon täydentävät upea solisti Alvar Ylikoski, taitavat muusikot sekä erinomainen työryhmä.